Tämän osan jälkeen päästään jo sitten oikeasti niiden tulevaisuuden suunnitelmien kimppuun, eikä vain käydä läpi näitä aikaisempia tapahtumia ja koulutuksia.

On kesä 2013, Liikunnan ohjauksenperuskurssi Varalassa on loppunut, enkä taaskaan päässyt valintakokeita pidemmällä Fysioterapian koulutusohjelman tavoitteessa. Joten mitäpä sitten keksisi?

Varalassa yksi kanssa opiskelijani oli ammatiltaan Koulutettu hieroja, hän hieroi opistolla vapaa-ajalla meitä muita. Siinä tuli puheeksi, että millaista on opiskella hierojaksi, miten sellaiselle alalle pääsee ja minkälaisia ovia siitä voi aueta. Ajatus hierojaksi hakemisesta alkoi pyöriä mielessä, siitähän olisi paljon hyötyä myös fysioterapiaa ajatellen. Ajatus johti tekoihin ja päätin hakea Hierojakoulutukseen.

Hierontakoulutus

Hierojakoulutus on maksullinen koulutus, joten asiaa täytyi miettiä taloudellisesti, minne sitä hakisin? Vertailin koulutusten hintoja, lopulta päädyin hakemaan Joensuuhun Itä-Suomen liikuntaopistolle, koska siitä opistosta löytyi paljon kehuja ja hinta oli paljon edullisempi mitä suuremmissa kaupungeissa. Hierojankoulutuksen hinnaksi Joensuussa tuli 1350€/vuosi. Samainen koulutus olisi ollut esimerkiksi Tampereella jotain 3200€ luokkaa. Joten todellakin hinta ratkaisi tän kiistan. Muutenkin Joensuu oli itselleni todella tuttu kaupunki, melkein kaikki sukulaiseni ovat sieltä päin kotoisin. Hain siis koulutukseen ja pääsin mukaan.

Valintakokeet olivat yksi päiväiset, joka koostui kolmesta haastattelusta (eri opettajien kanssa) ja suullisesta testistä, jossa piti osata noin 25 lihasta suomeksi ja latinaksi, olin siis saanut ennakkomateriaalin ennen kokeita, joista pänttäsin lihaksia. Opettelin kaikki lihakset niin hyvin, että osasin ne unissanikin. Joten kokeet olivat todella helpot.

Koulutus alkoi 2013 syksyllä. Opiskelu alkoi heti todella intensiivisesti ja ensimmäisillä viikoilla opettelimme hirveästi uusia lihaksia ja iskettiin jo tenttipäivät lukkoon. Esimerkki tentistä, sun täytyy opetella noin 70 lihasta suomesta-latinaksi viikossa. Se oli oikeesti tosi hankalaa mulle, luin tyyliin 2-3h joka päivä pelkkiä lihaksia, pänttäsin ja pänttäsin. Luin tässä koulutuksessa ensimmäisten kahden kuukauden aikana enemmän kuin kolmen vuoden aikana lukiossa yhteensä. Tää johtui siitä, että todellakin aioin pärjätä, aiheet olivat kiinnostavia ja motivaatio oli korkealla.

Ensimmäiset neljä kuukautta meni opiskellessa täydellä teholla, oli paljon uutta asiaa, paljon käytiin asioita teoriassa läpi. Tottakai oli myös hierontatunteja, jotka olivat niitä parhaita! Asuin 5km:n päässä keskustasta, jossa opisto sijaitsi. Matka ei kuulosta pitkältä, mutta kyllä se vaan voimille otti, kun pyöräilit kouluun ja koulusta kämpälle, yhteensä 10km. Sitten oli pakko vielä salille päästä, takaisin keskustaan ja taas kämpälle. Eli melkein joka päivä tuli sotkettua pyörällä vähintään se 20km. Sitten, kun nää rutiinit oli suoritettu niin kello olikin aina jotain 21:30, ei muuta kuin vähän lisää pänttäämään lihaksia/hermoja/verisuonia.

Hieronnan opiskeleminen

Mikä opiskelussa oli parasta, käytännönläheisyys. Todella paljon tuli tehtyä itse kaverin kanssa, eikä vain missään luennoilla opittu, ei hieromaan opi muuta kuin tekemällä. Olin käynyt hieronnassa ainoastaan kerran aikaisemmin ennen tätä koulutusta, silloinkin hierottiin penikat (todella kivulias paikka), ajattelin ettei se hieronta voi niin pahalta tuntua kaikkialla. Mutta, kun alotettiin hierontoja, ensimmäisenä käytiin niska hartiaseutua (NHS) niin se oli oikeasti todellakin kidutusta, mullahan oli lihakset aivan hirveässä kunnossa, vaikka kuvittelin ettei niissä mitään ongelmia ole. Ajallaan hierontaan alkoi tottua, viikkoja ja viikkoja, kun hierottiin samoja alueita. Aloin sittemmin nauttimaan hieronnasta ja siitä tulevasta ”tuskasta”, siihen tottui ja lihakset alkoivat oikeasti aukenemaan ja olo oli paljon rennompi mitä koskaan. 

Hieronta

(Suosittelen hierontaa tosiaan ihan kaikille, vaikka olet hyvässä kunnossa, eikä sinulla oo kipua / särkyjä niin silti hieronta varmasti tuo rentoutta elämään. Ellet sitten saa spagaattia kuudessa eri ilman suunnassa ja lihaksesi ovat pehmeät kuin pumpuli, sillon et välttämättä sitä tarvitse.)

Vuosi meni kuin siivillä tässä opinahjossa. Siitä mahtavaa tekivät luokkakaverit, aivan upeaa porukkaa. Meillä oli loistava luokkahenki ja ryhmäydyimme todella äkkiä, tämä ala sen kyllä omalla tavallaan varmisti, koska joutuu kosketuksiin toisen kanssa hieronnan kautta. Myös muilla tunneilla hypimme vähissä vaatteissa ja piirtelimme toisiimme tussilla lihaksia tai hermoja. Tälläisillä opiskelumetodeilla on mahdoton jäädä yksin johonki luokan nurkkaan piiloon, on sosialisoiduttava ja uskaltauduttava koskemaan toista. Mahtava porukka meistä tuli!

Huonona asiana näin sen, että tosiaan tämä on maksullinen koulutus ja mukana oli kaiken ikäisiä ihmisiä, meillä ikähaitari oli about 18-60. Kaikki asuivat missä sattui ja menivät miten halusivat, töiden, lasten ja harrastusten perässä. Meillä ei ollut mitään järjestettyä ohjelmaa vapaa-ajalle. Siispä tälläisenä ulkopaikkakuntalaisena kaikki vapaa-aika tuli vietettyä yksin, ihmisiä tuli nähtyä lähinnä vain koulussa. Olisin kaivannut enemmän ohjelmaa vapaa-ajalle. Mutta opistokoulutus, kun on kyseessä niin tarkoitushan on tehdä rahaa, eikä tälläistä mietitä, toisin kuin jossain Yliopistoissa tai Ammattikorkeakouluissa.

Koulutuksesta voisin kirjoittaa paljon enemmänkin ja paljon tarkemmin, mutta katotaan sitten jatkossa. Tiivistettynä koulutuksesta sanoisin: Todella hyvä koulutus, myös erittäin hyödyllinen jatkoa ajatellen, upeita ihmisiä tuli tavattua ja paljon jäi käteen hyviä muistoja / hurjasti tietoa.

Seuraavassa osassa päästään oikeasti kiinni niihin tulevaisuuden suunnitelmiin.

-Aaro

Kaksi upeaa viikkoa tuli oltua Levillä työharjottelussa, loistava paikka!

 
 
 
Kunto huhtikuussa 2014, meikäläinen 10 kiloa kevyempänä.
          
JAA
Edellinen artikkeliUusi 5-Jakoinen Treeniohjelma
Seuraava artikkeliMitä Syön ja Miten Syön?

Elämäniloinen ja seikkailunhaluinen Fysioterapeutti, Personal-Trainer, Bloggaaja, Vloggaaja, urheiluhieroja, ylioppilas sekä tavoitteellinen kuntoilija, joka ei päästä itseään elämässä helpolla. Mielenkiintoihin kuuluu erityisesti kehon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittäminen, fyysisistä ominaisuuksista psyykkisiin asti.