Tulevaisuuden Suunnitelmia Osa 3, Liikunnanohjauksen Peruskurssi

0

Jatketaan siitä mihin toinen osa jäi, eli mitä tein sen jälkeen, kun pitkä armeija urani loppui.

Tosiaan, kun intti multa loppui tais olla lokakuun alku, aivan surkea aika tehdä yhtään mitään… Ei löytyny töitä, ei mikään koulutus ala lokakuussa?! Masentavat syyskelit. Täytyi yrittää keksiä mitä sitä seuraavaksi. Olin päättäny vielä hakea fysioterapian koulutusohjelmaan seuraavana keväänä, joten yritin keksiä jotain koulutusta, mikä auttaisi pääsemään haluamalleni alalle. Töitäkään ei kiinnostanut alkaa missään Mäntyharjussa tekemään.

Sitten keksin sellaisen koulutuksen kuin Liikunnan ohjauksenperuskurssi, sellainen alkaisi Tampereella Varalassa tammikuussa 2013. Siellä tultaisiin käymään läpi paljon erilaisia liikuntalajeja ja paljon muutakin asiaa mikä liittyy liikkumiseen. Joten päätin hakea kyseiselle kurssille, eihän sellaisen käynnistä haittaakaan olisi. Sinne tarvitsi lähettää vain paperinen hakemus, jossa vähän kertoi liikunnallisesta aktiivisuudestaan. Kaikkihan sinne taidettiin sisään ottaa, koska kyseessä kuitenkin oli maksullinenn koulutus. Kurssi oli muutenkin täydellisesti ajoitettu omia tavoitteita ajatellen, se ei kestäisi kuin puoli vuotta. Joten hyvin kerkesi kevään hakuihin ja valintakokeisiin mukaan. Siispä pääsin kurssille ja se alkaisi tammikuussa, vielä taisi olla marraskuu, kun tieto tuli.

Järkevä veto?

Oli muutama pitkä kuukausi siinä koulutuksen alkua odotellessa, jalkojeni takia en pystynyt juoksemaan tai kävelemään pitkiä matkoja ilman kipua, siispä pakkolepoa pidin jaloille pari kuukautta. Ja toivoin, että kyllä ne siitä tokenee. En tiennyt yhtään miten ne tulisivat kestämään liikunnallisessa koulutuksessa, mutta päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan.

Koulutus alkoi tammikuussa leppoisasti, ei ollut mitenkää haastavia liikuntalajeja tiedossa siihen alkuun, jotain lentopalloa, koripalloa ja tälläisiä lajeja. Aika rennosti otin kaikki lajit, jalkojen takia ja muutenkin mitä sitä turhaa ylisuorittamaan. Ei ollut niin vakava mielinen koulutus kyseessä kuitenkaan. Jalat tuntuivat aika hyviltä, kolmeen kuukauteen niitä en ollut rasittanut oikeastaan missään muodossa. Ei tullut esille kipuja lyhyissä suorituksissa ja aloin antamaan jaloille enemmänkin rasitusta sitten jatkossa.

Kun kurssi jatkui pidempään ja siirryimme lajeihin, kuten suunnistus ja yleisurheilu, joissa täytyi juosta pidempiä matkoja ja jalat joutuivat kovemmalle rasitukselle. Niin siellä se taas iski vasten kasvoja, kivut tuli takaisin jalkojen rasittuessa, kun täytyi metsässä juosta rasteja etsien ja yleisurheilussa oli paljon juoksua. Okei, jalat ei siis ole valmiit tälläiseen rasitukseen, ei muuta kun lepuuttelemaan niitä, jätin kaikki yleisurheilulajit välistä, joissa piti juosta ja suunnistuksessakin tuli vain käveltyä rastien perässä. Onneks lajien väliin jättö oli tälläisellä kurssilla mahdollista, itehän me siitä maksettiin, eikä mikään perjaatteessa siis ollut pakollista.

Kurssi siis loppui toukokuun lopulla ja sain ihan keskiverto todistuksenkin sieltä käteen, vaikka tuli skipattua jonkun verran lajeja. Kurssi oli kaikin puolin aivan mahtava, Opettajat olivat tosi rentoja ja koko oppilasporukka aivan loistava. Hyvin sulauduttiin yhteen ja äkkiä, koska melkein kaikki asuivat Varalan urheiluopiston tiloissa koulutusajan. Näimme toisiamme siis 24/7 ja kaikki liikunnallinen aktiviteetti oli järjestetty tosi hyvin, joko siihen Varalan alueelle tai sitte kuljimme pakettiautoilla porukassa paikkoihin missä lajeja järjestettiin.

Mahtavia kokemuksia


Kurssilla tuli kokeiltua kaikenlaisia lajeja laidasta laitaan muun muassa seinäkiipeilyä, melontaa, seikkailuliikunnan erimuotoja ja lumilautailua. Seinäkiipeilyyn ja lumilautailuun rakastuin, en kumpaakaan ollut aikaisemmin kokeillut, mutta niitä aion opetella joskus jatkossa paremmin.

Kurssista jäi myös paljon erilaisia pienempiä koulutuksia käteen. Itse kävin: EA 1, Uimaopettaja kurssin, Nuorten yleisurheiluohjaajakurssin, Kuntonyrkkeilyohjaajan peruskurssin ja tärkeimpänä jatkoa ajatellen FISAF Kuntosaliohjaajan peruskurssin. Mikä kurssilla myös itselleni selvisi, niin se ettei liikunnanohjaus välttämättä oo se mun juttu, joten jatkossa en ajattele edes pyrkiä sille alalle vaan keskityn siihen, että jonain päivänä pääsen Fysioterapia puolelle.

Hyvä kurssi kaikinpuolin, mahtavat ruuatkin opistolla, hyvät liikunta mahdollisuudet, rennot opettajat, suosittelen kyllä kaikille, joita vähänkin liikunta-ala kiinnostaa. (Tuon käytyään myös saa lisäpisteitä valintakokeisiin, jos mielii Liikunnanohjaajaksi hakea.) Heti kurssin alussa kurssista vastaava opettaja sanoi: ”Tästä on tullut monille paras kevät, mitä tähän asti ovat kokeneet.” Ja kyllä, mä yhdyn tuohon lauseeseen. Siitä keväästä tuli aivan mahtava ja kokisin kaiken enemmän kuin mielelläni uudestaan!

-Aaro

Olen aina halunnut oppia laskemaan laudalla, mutta niin vähän on päässyt rinteeseen, etten ole koskaan edes kokeillut ennen tuota kurssia. Siellä opin sen! Enkä ole koskaan kokenut mitään niin vapauttavaa tunnetta. Aivan huikea laji!Piti sitä rohkasua hakea vähän jyrkempiä rinteitä varten.Käytiin myös porukalla mittailemassa vähän suomalaisten miesten rasvaprosentteja Tampereen Ideaparkissa SuomiMies Seikkailee -rekkakiertueen muodossa. Hauska päivä.