Ensimmäistä Kertaa Yksin Ulkomaille (Osa 1.)

0

Kävin pyörähtämässä viikon reissulla Kreikan saaristossa, Kosilla. Matka oli minulle ensimmäinen ulkomaanmatka jonka teen yksin. Samalla se oli myös ensimmäinen kerta, kun nousen matkustajalentokoneen kyytiin. Uskokaa tai älkää. Vain kerran aiemmin olen ollut yläilmoissa sukulaisen pienlentokoneen kyydissä, mutta siinä kokemukseni lentämisestä. Sekin tapahtui ollessani noin 10-vuotias, enkä muista siitä mitään. 

Aina en onneksi kuitenkaan ole ollut vain Suomen rajojen sisäpuolella. Olen käynyt 12 eri maassa (Itämeri kierretty autolla). En siis ehkä tavallaan ole osannut kaivata ulkomaille lähtöä, varsinkaan lentokoneella, koska en ole sitä aiemmin kokenut. Lentäminen on silti aina ollut minulle houkuttava ajatus, jossain tuolla pääkallon perukoilla. Se on kuulunut aina Must To Do -listalleni. Nyt tuli aika toteuttaa, eikä ainoastaan haaveilla.  

Fly 1

Päätin keväällä lähteä matkalle, vaikka sitten yksin, jos ketään en saisi mukaan. Niin siinä sitten kävi. Varasin äkkilähdön Kreikkaan. Maksoin matkan. Paluuta ei enää ollut. Oikeastaan ainoa kriteeri matkaa varten minulla oli se, että siinä maassa johon lähden on oltava lämmin. Vaihtoehtoja siis oli paljon, mutta Kreikka valikoitui loppujen lopuksi hintansa puolesta. Itselläni ei ole mielessä mitään tiettyjä maita, joita ihannoisin ylitse muiden tai joissa ehdottomasti haluaisin käydä. Haluaisin tietysti nähdä ja kokea niistä jokaisen! Se jää sitten nähtäväksi minkälaiset kortit tulevaisuudessa kohdalleni valikoituu.

Sea 1Mountains 1Kynnyksen ylittäminen

Kynnys matkan varaamiselle oli korkea. Nyt oltiin aivan tuntemattomalla elämän osa-alueella. Pääasiassa pyörittelin mielessäni ajatuksia siitä, että: Miten lentokentällä toimitaan? Löydänkö matkatavaroitani? Pärjäänkö englannin kielen taidoillani? Suurin pelkoni oli lentokentällä toimiminen. Osaanko? Missään vaiheessa en jännittänyt itse lentämistä, vaikka senhän pitäisi todennäköisesti olla se suurin askel. En myöskään missään vaiheessa jännittänyt uuden maan näkemistä tai ihmisten kohtaamista.

Turhia pelkoja kaikki. Niin kuin pelot yleensäkin ovat. Pelothan ovat vain oman mielikuvituksen tuotetta. Jotain asiaa tai tapahtumaa pyöritellään omassa pienessä mielessä ympäri ja ympäri — lopulta tästä yhdestä ”mitättömästä” asiasta voi tulla ylitsepääsemättömän vaikea. Pelko on kuitenkin inhimillinen tunne, jota jokainen tuntee jossain elämänsä vaiheessa. Se on sitten erilainen tarina, miten jokainen pelkoihinsa suhtautuu. Joku kiertää pelkonsa kaukaa ja toinen menee suoraan niitä kohti. SunSet

Valitsin tien jossa pääsen kohtaamaan ja voittamaan itse kasvattamani turhat pelon tuntemukset (huom. pääsen kohtaamaan, en joudu, koska kaikille ei sitäkään mahdollisuutta ole suotu). Hetkeäkään en ole katunut. Pelkojen luota itsestään pystyy löytämään kaikkein eniten uusia puolia. Matkan perimmäinen tarkoitus ei ollut ainoastaan päästä jonnekin lämpimään näkemään merta. Matkan syvempi ja huomattavasti merkittävämpi tarkoitus voidaan löytää omia ajatuksiaan sekä tunteitaan lukien ja tutkien. Siitä todellinen matka ja persoonan kehittäminen alkaa.

Ensimmäinen suuri askel kohti etelän lämpöä ja uusia kokemuksia otettu.