Opin Sri Lankassa matkustaessani yhden hyvin pienen, mutta todella merkittävän tavan, jonka haluaisin ehdottomasti myös Suomen kamaralle ja miksei myös kaikkialle Pohjoismaihin. 

Vain pienimuotoinen ele

Kuulin jostain, että pieni nyökkäys Sri Lankassa jokin paikallinen tapa. En ole täysin varma onko se vain tervehdys vai esimerkiksi merkki hyväksynnästä, mutta päätin kokeilla sitä, kun pääsin maahan. Suureksi ilokseni huomasin tämän pienen nyökkäämisen vaikuttavan paikallisiin todella paljon – valehtelematta 95 % ihmisistä nyökkäsi heti takaisin ja mikä parasta HYMYN kanssa! Jotain uutta mihin Suomessa ei todellakaan liian usein törmää, koska kaikilla on ”kiire” omiin tekemisiinsä.

Pelkän nyökkäyksen takia ihmiset ottivat sinut huomattavasti paremmin vastaan, muun muassa kaupat ovat hyvä esimerkki siitä, että sisälle astuessa on kunnioittavaa nyökätä kauppiaaseen päin. Kokeilin tätä nyökkäys-tekniikkaa aivan kaikkialla ja jokaiseen. Nyökkäsin poliiseille, sotilaille, katukauppiaille ja Buddhalaisille munkeille. Jokainen nyökkäsi takaisin, hymyillen! Aivan jokainen, kuului hän sitten mihin tahansa ryhmään. 

Sri Lankassa Buddhalaiset matkustavat bussin ensimmäisissä penkeissä – kunnioitettavaa väkeä. Muistan, kun tein Buddhalaisille bussissa tilaa, kun istuin eturivissä. Kukaan tuntematon ei varmasti ole koskaan Suomessa tai ulkomailla antanut minulle niin lämmintä hymyä. Ei kukaan. Vanhempi mies, muutaman nuoren oppipojan kanssa. Vähän ajan päästä hän vielä viittoen näytti, että pääsen kohta takaisin istumaan, kun he nousevat kyydistä – leveä hymy kasvoillaan.

Tapa

Tapa

Pienestä suureksi

Nyökkäys on aivan älyttömän pieni huomioon ottava ele. Sitä ei edes tajua kuinka merkittävä asia se oikeasti voi olla. Sri Lankassa sait kaikki nyökkäämällä hymyilemään ja koit samalla hetkellä, että olet tänne tervetullut. Epäilyksen muurit tuntuivat vain kaatuvan ympäriltä. Se on mahtava tunne. Ja millä sait sen aikaan? Pelkästään nyökkäämällä ja hymyilemällä. 

Sri Lankassa ihmiset katsoivat aina suoraan silmiin, kun tulivat vastaan. Tavallaan uteliaisuuden osoitus uutta ihmistä kohtaa. Katsekontaktista on helppo siirtyä nyökkäämiseen, koska toinen on valmiina reagoimaan siihen. Miellyin tähän pieneen tapaan siinä määrin, että aloin tekemään sitä myös täällä Suomessa.

Jossain määrin nyökkääminen mahdollisesti kuuluu suomalaiseen kulttuurin, mutta se ei missään mittakaavassa ole niin merkittävä ele kuin tuolla. Olen pistänyt merkille kymmenissä osoitteissa asuessani, että joskus on mahdoton saada tervehdystä edes saman rapun naapureilta… Ja todellakin, hyvin harva ihminen kadulla katsoo sinuun päinkään, saati sitten suoraan silmiin. Se on harvinaista.

Joka tapauksessa olen alkanut nyökkäilemään vastaan tuleville ihmisille. Tapa ei vaadi paljoa. Se ei ole yhtä voimakas ele kuin suoranainen ääneen sanottu tervehdys, jonka moni saattaisi ottaa vastaan hyvin epäröiden, kun se tuntemattomalta tulee. Hyvä esimerkki tavan voimasta: ulkoilutin porukoiden koiraa metsäpolkua pitkin ja nyökkäsin kaikille, jotka viitsivät nostaa katseensa omista varpaistaan kohdallani (sekin monelle yllättävän haastavaa). Eräs vanha mies huomasi nyökkäykseni ja alkoi hymyilemään – jatkoi siitä tervehdykseen ja hetken aikaa juttelimme kauniissa ulkoilmassa. Mahtavaa oma-aloitteisuutta. 

Tapa

Tapa jota tarvitsemme

Sri Lankassa ja Suomessa on yksi ero. Sri Lankassa ihmisillä tuntuu olevan enemmän aikaa kiinnostua muista ihmisistä, he ottavat vastaantulijat huomioon. Haluaisin kovasti nähdä samaa myös Suomessa. Jos antaisimme omasta ajastamme edes sen verran, että nostaisimme katseemme vastaantulijoiden kohdalla varpaistamme tai älypuhelimistamme ja tekisimme sadasosan kestävän toimintaketjun:

KATSE SILMIIN + NYÖKKÄYS + HYMY

Vain tuolla pienellä vaatimattomalla eleiden yhdistelmällä saisimme ympäristöstä aikaan paljon puoleensa vetävämmän ja sosiaalisemman. Hymyjä tässä maailmassa ei anneta koskaan liikaa, etkä koskaan voi tietää kenen päivästä onnistuit juuri tekemään astetta kirkkaamman. Pienet kohteliaat eleet tekevät maailmasta paremman.

Annetaan toisillemme huomiota jatkossa edes sadasosan verran.

JÄTÄ VASTAUS

Pyydän, jätä kommenttisi!
Pyydän, anna nimesi tähän