TOIVEPOSTAUS

Sain seuraavanlaisen kommentin lukijalta: ”Sun pitäis tehdä postaus siitä miten pääset yli ajatuksista, esimerkiksi kun ei halua mennä salille tai noudattaa ruokavaliota yms. Niin kuin hankaluuksien voittamisesta.” Ja vastikään keskustelin toisen lukijan kanssa Somen välityksellä kuntosaliharjoittelusta ja hän heitti ilmoille sellaisen ajatuksen kuin: ”Onko sinulla ollut paljon vastoinkäymisiä elämässäsi, kun kirjoituksesi sisältävät paljon motivoivia asioita?” — Ajatuksia herättäviä kommentteja, joihin ehdottomasti haluan ja aion yrittää vastata parhaani mukaan…

Palataan sinne mistä kaikki alkoi

Lapsuuteni on ollut hyvä ja monella tapaa täysin normaali. En muista lapsuudestani oikeastaan yhtään mitään 15-vuotiaasta alaspäin, vain hämäriä muistikuvia. Ainoastaan vanhempien luona olevista valokuvista voin yrittää kalastella muistoja nuoruusvuosiltani, huonoin tuloksin. Minulta saatetaan sukujuhlilla kysyä: ”Muistatko, kun kahdeksanvuotiaana olit auringonkukkapellossa veljesi kanssa.” -Ei, en ikävä kyllä muista, kuvan kyllä olen nähnyt.

Se syö sisältä. Miksen voi muistaa? En tiedä. 

Nuorempana en harrastanut mitään liikuntaan liittyvää. Kokeilin kyllä monia harrastuksia, kuten partiota, salibandyä, lentopalloa ja pesäpalloa. Mielenkiintoni niitä kohtaan ei riittänyt kuin korkeintaan muutaman harjoituksen verran. Joukkuelajit eivät innostaneet minua yhtään, enkä ollut muutenkaan mitenkään lahjakas liikunnallisesti. Pitkä ja kömpelö. 15-vuotiaana löysin tieni kuntosalille ja samana vuonna kokeilin potkunyrkkeilyä. Yksilölajit tuntuivat omalta, niissä ainoastaan sinä itse olit vastuussa lopputuloksesta alusta loppuun. 

Olen lapsesta asti ollut itsenäinen ja viihtynyt hyvin yksinäni. Ei siis ihme, että sydämeni aukesi juuri yksilölajeille. Kamppailulajeissa yleensä treenaat seurassa ja sinulla todennäköisesti on valmentaja, mutta silti loppujen lopuksi kaikki riippuu omasta aktiivisuudestasi. Potkunyrkkeilyn jälkeen olen harrastanut myös Krav Magaa, brasilialaista jujutsua sekä vapaaottelua. Kaikkien näiden lajejen vierellä on silti aina kulkenut myös kuntosali — se mistä kaikki alkoi, mikä on aina ollut lähimpänä sydäntäni ja mikä on aina mennyt muiden harrastuksien edelle.

Kilpaile ainoastaan itseäsi vastaan

En kuitenkaan ole kilpaillut ikinä missään lajissa. Vaikka voin löytää itsestäni tietynlaisen kilpailuhenkisyyden, niin en koskaan halunnut vertailla itseäni kehenkään, eikä minulla myöskään koskaan oikeastaan ole ollut esikuvia. Näen asian niin, että kaikilla on erilaiset lähtökuopat ja omanlaisensa tarina. Miksi kilpailla muiden tarinoiden kanssa? Rakenna oma. Toistaiseksi olen kilpaillut ainoastaan itseäni vastaan, paremman itseni puolesta. Ehkä osittain sen takia rakastuin kuntosaliharjoitteluun. Siellä et ole riippuvainen kenestäkään ja joudut kamppailemaan ainoastaan itsesi kanssa, mikä parasta: Voitat joka kerta.

15-vuotiaaksi asti istuin yksin kotona kaikki päivät tietokoneella pelaten. Olin peliriippuvainen (Kirjoitin vanhemmassa blogissani aiheesta: Virtuaalimaailman Vanki). Tietokonepelit kuitenkin lopulta alkoivat menettää pikkuhiljaa otettaan minusta ja liikunta sai jalkaansa oven väliin. Olen satoja kertoja tästä jo kirjoittanut, mutta kerron vielä kerran: kuntosali on ollut minulle ensin mielenkiinnon kohde, sitten siitä tuli harrastus, intohimo, rakkaus ja pelastus. Sen takia onnistuin jättämään pelit ja virtuaalimaailman kokonaan.

Jokaisella on omat taistelunsa

Mitä vastoinkäymisiin tulee niin en usko, että elämässäni niitä on mitenkään tavallisesta poikkeavan paljon ollut: Ensimmäisenä tulee mieleen se etten ole tuntenut eläväni hetkeen (missä muistot)… Toisena peliriippuvuus… Kolmantena erikoisjoukoista pois tippuminen, koska jalat eivät rakenteellisesti kestäneet rasitusta. Sinne kuitenkin alun perin halusin ja harjoittelin paljon tullakseni valituksi. Olin valintakokeiden jälkeen varma siitä ettei minua valita, mutta valittiin. Ja sitten jouduin keskeyttämään leikin kesken kaiken ja tipuin tyhjän päälle. Mitä nyt..? Neljäntenä tulee hakeminen kuutena hakukertana samalle alalle, joista jokaisen jälkeen on täytynyt itseään hieman keräillä…

Jokaisella on omat taistelunsa. Edellä mainittu muutama henkilökohtaisesti itseäni koskettava. Mitään en kuitenkaan elämässäni kadu. Kaikki vastoinkäymiset jotka olen saanut elämäni aikana tähän mennessä kohdata ovat vain kasvattaneet minua ihmisenä ja tehneet minusta vahvemman. Ihmisen joka olen tänä päivänä.

Always be true to yourself

Itselleni salille meneminen ei ole koskaan ollut ongelma, oli kello sitten 5:00 aamulla tai 23:00 illalla. Tiedän aina tulevani sieltä hyvällä tai ainakin paremmalla tuulella takaisin. Terapiaa. Rakkaus ei katso kellonaikaa, eikä mielentilaa. Mutta mitä muiden elämän tarjoamien hankaluuksien ylittämiseen tulee niin osaan kertoa muutaman tavan:

Kuinka päästä ajatuksista yli ja voittaa hankaluudet?

1. Palaa muistoissa sinne mistä aloitit

Tämä on varmasti kaikkein tehokkain keino, jos olet jo kaukana lähtötilanteesta ja tiedostat suunnan olevan oikea. Olet todennäköisesti kokeillut useita erilaisia reittejä ja ovia, jotka ovat tuoneet sinut nykyiseen tilanteeseen. Palaa siis ajatuksissasi alkuskenaarioon. Onko matka ollut sen arvoinen? Varmasti on ja tuskin enää haluat palata sinne takaisin mistä lähdit.

2. Ajattele asioita astetta pidemmälle

Ajatuksia ilmestyy vuorokaudessa noin 50 000 – 70 000 ja voit itse vaikuttaa mille niistä annat eniten painoarvoa. Kaikki niistä eivät ole merkittäviä ja toiset ovat raskaampia kuin toiset. Muun muassa väsymys on ajatus joka painaa monia pitkän työpäivän tai rankan yön jälkeen, mutta onko sille annettava valtaa — hetkellisesti ehkä, mutta yhtä hyvin väsymyksen voi syökseä vallasta ja keskittää ajatuksensa johonkin muuhun. Väsymys ja ”En jaksa.” ovat useimmiten vain heikkoja tekosyitä sille, että voidaan siirtää jotain asiaa myöhemmäksi tai jättää se kokonaan tekemättä. 

3. Lupaa itsellesi, äläkä kenellekään muulle

”Lupaan laihduttaa.” tai ”Lupaan lopettaa tupakoinnin.” -lupaukset saatetaan usein lausua kumppanin tai ystävien kuullen ja voidaan jopa osoittaa lupaus kuulijalle. Ei, ei ja ei. Silloin mennään metsään, jos lupaus joka koskee itseäsi, osoitetaan jollekin toiselle. Loppujen lopuksi teet lupauksen itseäsi varten ja mikäli lupaus esimerkiksi laihduttamisesta ei pidäkään, niin se on aivan 100 % varma asia, että se sattuu sinuun enemmän kuin kumppaniisi. Varsinkin, jos lausuit lupauksen sitä tosissasi tarkoittaen. Lupaa siis ensimmäisenä itsellesi.

4. Tarkastele asioita laatikon ulkopuolelta

Vedetään se kortti esille, että jossain on aina joku joka ottaisi mielellään sinun paikkasi. Ehkä hän ei kuulu sinun lähipiiriisi, eikä asu edes samassa maassa tai mantereella… Mutta sitä sopii miettiä aika ajoin. Käytä tilaisuus hyväksesi, kun sinulle on sellainen mahdollisuus tarjottu.

Think outside the box5. Aina löytyy joku joka työskentelee vieläkin kovempaa

Tämä kohta on osoitettu heille kilpailunhaluisille ja näyttämisen tahtoisille. Vaikka olisit äärimmäisen lahjakas ja lajisi huipulla niin aina on mahdollista, että kuvioihin astuu sinuakin lahjakkaampi, joka tekee enemmän töitä kuin sinä, saadakseen paikkasi. Takaa-ajajalla on aina enemmän saavutettavaa kuin kärkisijan haltijalla. Tee töitä sen eteen mitä olet jo saavuttanut tai haluat saavuttaa ja muista mitä menetettävää sinulla on. 

6. Jatka eteenpäin

Tapahtui sitten mitä tahansa tai oli elämäntilanne mikä tahansa niin etsi keino jatkaa eteenpäin. Käsittele asioita niin kauan kuin sinun täytyy, mutta jatka eteenpäin. Kaikki on hetkellistä. Elämäntilanne on hetkellinen. Kipu, väsymys ja myös suru ovat hetkellisiä. Kaikki kokemukset jättävät oman jälkensä, mutta eteenpäin menemiseksi on löydettävä keino. Vastoinkäymiset ovat osa elämää. Menneisyyttään ei voi muuttaa — panosta tulevaisuuteen.

Älä anna periksi kesken tarinan.

7 KOMMENTIT

  1. Todella hyvä kirjoitus taas, Arska ja sinä olette viisaita miehiä. 🙂 Tykkäsin erityisesti lauseesta: ” Miksi kilpailla muiden tarinoiden kanssa? Rakenna omasi.”
    Olet tosi mahtavan kehityksen rakentanut itsellesi, näkee sinun omistautumisesi lajille. 🙂

  2. Tuon kutos kohan kanssa on tullu tapeltua pitkään.
    Vaikka oon yrittäny monta vuotta, vasta nyt tässä edellisen kuukauden aikana oon alkanu antaa itelleni anteeks ja ruvennu ajattelee etten mie ansaitse olla oman elämäni sivustakatsoja.
    rakenna oma tarinasi, mitä mie oon oikee oottanu.
    Sain siun blogiteksteistä muistaki paljon ajattelmisen aihetta.
    Löysin tään eile ja luin koko illan.
    En enää toivo et voisin tehä asioita vaan oikeesti meen ja teen.
    (vielä eilenki mietin että uskallanko mennä tällä viikolla treeneihin, jotka tulee pitämään eräs nyrkkeilijä meijän seurantiloihi. Mietin et jos en kestäkkää mukana niis ja oon vaa nolo ku en osaa.. Sit tuli mieleen se mitä jossai siu kirjotukses oli et miks jättää tekemättä asioita mitä oikeesti haluu tehä vaan siks et pelkäät mitä muut ajattelee siusta.
    Jos teen kaiken tosissani ja yritän, ei se voi olla väärin. Ehkä saan jotai hyviä neuvoja niiltä ketkä oikeesti osaa.)
    Joten oon menossa sinne vaikka olis tupa täynnä ihmisiä ja teen mitä pystyn ja enemmän.

    • Moi!
      Oon todella ilonen siitä, että nää tekstit pystyy motivoimaan toista ihmistä. Välillä sitä miettii vain itsellensä näitä kirjoittavan, koska kommentteja tulee niin harvakseltaan. Eli erittäin paljon kiitoksia sinulle, kun jätit kommentin ja mahtavaa, että oot tänne löytänyt ja kirjoituksista tykännyt. 🙂
      Mene ja tee asioita ajattelematta sitä mitä muut susta ajattelee. Kuinka moni oikeasti tulee sanomaan, vaikka näyttäisit ”nololta” – ei tule kukaan. Eikä sillä ole oikeasti yhtään mitään väliä, jos joku ajatuksen tasolla ajattelis vaikka mitä.
      Tsemppiä! Näytä sille treenien vetäjälle. 😉

      • Hyvähän se on että itelles kirjotat, siks siun tekstejä on helppo lukee koska ne tarkottaa jo jotakin jollekkin.
        Sitä oppii vaikeimman kautta parhaimmat asiat :3
        ..aina löyvän joteki ihmeen kautta sellasiin blogeihin yms. Mitä just sillä hetkellä tarviin, ilman että oon ees ettiny mitään tiettyä.
        Joten kiitos siullekki:D

  3. Kyl sä vaan hyvin kirjotat näitä juttujas. Tuuhan kesän aikaan käymään JKL:ssä niin käydään hakee porukalla uusia tuulia jumppaan 🙂

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here